Juuret Lappeella 2024 Haapajärven kylätalo 11.8.2024
Vesa Junnikkala

Haapajärven kylän historiaa

Hyvä juhlaväki, lappeelaiset ja haapajärveläiset.

Kiitos Ritva Tamminen, kun pyysit minua Haapajärven historiaa lyhyesti esittelemään, en tiedä olisinko oman kotikyläni historiaan näin tiivisti tutustunut -ainakaan vielä näin nuorella iällä- ilman pyyntöäsi.

Haluan heti alkuun mainita joitakin lähteitä, joita olen käyttänyt valmistautuessani. Kylän historiasta kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Hilkka Keskisaaren erinomaista Elämää Rajakylässä Lappeen Haapajärvi teosta vuodelta 1996, joka löytyy omasta maakuntakirjastostamme.

Lisäksi Haapajärven kyläyhdistys on joku vuosi sitten julkaissut monisteen, jossa hiukan tiiviimmin kuvataan kylän historiaa, erityisesti 1900-lukua ja 2000 luvun alkua.

Muita lähteitä on lisäksi ollut Kauskilasta keisarin aikaan, Lappeen historia 1 esihistoriasta vuoteen 1865, vuodelta 2011, Lappeen pitäjän historia. 2, vuodesta 1784 nykypäiviin, 1929

Jo tuossa mainitussa aineistossa olisi eväitä paljon pidempäänkin ja kattavaan esitykseen. Tässä lyhyessä ajassa aion tehdä kylän historiasta joitakin, toivottavasti kiinnostavia poimintoja. Ja tehdään nämä poiminnat kylän historiasta pääosin ihmisten, elinkeinojen ja harrastusten kautta.

Mietin, että mikä minua kiinnostaa kylän historiassa,

  1. koska tänne on tultu, kuka oli ensimmäinen haapajärveläinen
  2. mitä täällä on tehty, eli millä täällä on eletty ja mitä täällä on harrastettu
  3. miten kylä kehitys on kulkenut yhtäjalkaa Suomen kehityksen kanssa,

Ja aloitetaan näillä luvuilla heti, muutama knoppitieto, vaikka pubivisojen laatijoille:

  • kylällä on ollut pysyvää asutusta 1200-1300 luvulta
  • veroja Haapajärveläiset on maksaneet dokumentoidusti ainakin 1540 luvulta asti, ensimmäiset säilyneet maakirjat ovat vuodelta 1543, sieltä tämän voi todentaa
  • kylä sai koulun 1901 Hansaaren kankaalle, se ei ole tämä koulu tai nykyinen kylätalo, tämä vihitttin 1936, myös Keskisaarella oli oma koulu -40 ja -50-luvuilla
  • sähköt kylälle tuli 1929, paitsi luteelle 1956
  • puhelin 1942
  • ensimmäinen traktori 1952
  • tuo maauimala tuossa 70-luvun lopulla /-80 luvun alussa, kun olen itse ollut alakouluikäinen ja olleeni innokas uimakoululainen, siellä minä olen varmasti rintauinnin ja vapaauinnin pohjat oppinut, että hyödyllinen on ollut kylän lapsille ja muullekin kylän väelle, tätä ei ammattihistorioitsija ehkä nostaisi samaan skaalaan noiden muiden virstanpylväiden kanssa, mutta minä amatöörinä nostan, koska se oli minulle alakouluikäiselle tärkeä parannus, kesälomalla pääsi itse polkupyörällä uimaa, ei ollut sen varassa milloin isä tai äiti ehtisi lähteä Mahalaiseen tai metsästysmajan  lammella käymään uimassa.

Katsotaan hiukan tarkemmin milloin on Haapajärvellä alkanut asutus ja eläminen

  • Tätä ei tietenkään kukaan pysty varmuudella sanomaan, jääkauden jälkeen Suomea on asutettu, esihistoriallisia löytöjä Haapajärveltä ei ole löytynyt, aika läheltä kuitenkin eli Kauskilasta, Hytistä ja Hanhijärveltä niitä on löytynyt, noin 3500 v ennen ajanlaskumme alkua.
  • Historioitsijoiden mukaan Ylinen Viipurintie Hämeen linnasta Viipuriin kulkenut mahdollisesti jo 1300 luvulla sen reitti on arveltu kulkeneen Lappeenrannan alueella Kauskilan (Hytin ja Vainikkalan kautta), eli on ainakin hyvin läheltä Haapajärveä. https://keskiaikaisettiet.wordpress.com/ylisen-viipurintien-kartat/
  • Viimeistään tämän tien varrella varmaankin asutusta kylällä on siis silloin 1300 luvulta lähtien voinut olla
  • Mistä tänne on tultu, siitä on eri historioitsijoilla ollut eri käsityksiä, onko tultu Hämeestä vai Karjalan suunnista. Murteen perusteella historioitsijat ovat päätelleen, että ensimmäiset asujat on tulleet Karjalan suunnasta.
  • 1543 Suur-Lappeen maakirjassa luetellaan Lappeen kihlakunnan kylät, kyliä oli 69 kpl ja yksi niistä Haapajärvi, hyvin eri kokoisia, Haapajärveä pidettiin tuolloin suurena seutukylänä, kuten Hanhijärveäkin,
    • Tuolloin kylä ei ollut kovinkaan tarkka kokonaisuus ja kyliä lähteissä leimaa epämääräisyys
    • Papinveroluettelossa 1546 Haapajärvellä mainitaan oleva 27 savua ja 49 jousia (eli talollista ja hänen ripillä käynyttä poikaansa) à ehkä noin 200-300 asukasta kylällä

Ensimmäiset Kylän suvut, ensimmäisissä maakirjoissa 1643: Kaurain, Dobra, Kälviäin, Keskisaari ja neljä epäselvää nimeä, mutta luultavasti Hanska, Meuronen, Hyväri ja Lyöin, tuttuja nimiä, samoja nimiä löytyy kylältä edelleen

Millä täällä on eletty? Esittelen tässä nyt elinkeinoja, joita kylällä on ollut, ei varmasti kattava. Minuun vaikutti se omanvaraisuuden aste, mikä kylällä on ollut, miten elinkeinojen kehittyivät, monipuolistuivat ja sitten yhteiskunnallisen kehityksen ja kaupungistumisen seurauksen jälleen harvenivat

Kyllähän kylälläkin silloin alkuaikoina, kun kylää on alettu asuttaa elinkeinona on ollut metsästys, kalastus, keräily ja vähän myöhemmin maanviljelys

Maanviljelys

  • Kaskeaminen, siitähän se maanviljelys on kaikkialla alkanut, niin Haapajärvelläkin, ja se jatkui 1800-1900 luvun vaihteeseen asti, loppuaikoina toki vain pienessä määrin.
  • Maanviljely ja karjanhoito alkoivat täälläkin kylällä yleistyä 1800 luvulla, maanviljelys tietysti oli hyvin työvoimavaltaista, koneellistuminen alkoi noin sata vuotta sitten, mm. ensimmäinen niittokoneet 1930-luvulla, hevosvetoinen kylvökone kylälle 1941, öljymoottorinen puimakone 1920-luvulla.
  • Sähköistyminen alkoi siis 1929 ja tämä mahdollisti sähkömoottorien hankkimisen tilalle, joilla päästiin käyttämään puimakoneita, sirkkeleitä ja myllyjä
  • Ensimmäinen traktori siis saatiin kylälle 1952, sen jälkeen ne alkoivat yleistyä, mutta siis vielä sotien jälkeenkin peltotyöt tehtiin hevosella
  • Karja lienee pidetty jonkun verran ihan sieltä 1300-1400 luvulta asti,
  • Lehmät laidunsivat metsissä vielä 1900-luvun alussakin. 1920-30 luvuilla rakennettiin kivinavettoja. 1920 luvuilla karjaa pitävien piti aidata naapurien viljapellot, etteivät lehmät menneet naapurin pellolle,
  • Maito ja voita siis tuotettiin siis myyntiin, ja nehän myytiin idän suuntaan, voita pääosin Viipuriin ja Pietariin, vähemmässä määrin Lappeenrantaan, maitoa Viipuriin ja Lappeenrantaan myös, maidot vietiin hevoskyydillä 1940 luvulle asti kyläläisten itse sopimien vuorojen mukaan kaupunkiin, vasta 1940 luvulla alkoivat maitoautot Lappeenrannasta ja Viipurista kerätä maitoa, rauhan jälkeen tietysti maidon kyyditys Viipuriin loppui. Tuo maitotuotteiden vienti Venäjälle oli muuten huipussaan 2010 luvulla, pääosin Oltermanni-juuston muodossa venäläisten matkatavaroissa. Tätä ei ole varmennettu vientitilastoista…
  • Kylän pellot on edelleen pääosin viljeltyjä ja karjaakin kylältä löytyy, eli maatalous on säilynyt elinkeinona kylällä

Metsätalous

Haapajärveltäkin löytyy Tervahaudanmäki, joten täälläkin on poltettu tervaa myyntiin. Tervaahan tuolloin tarvittiin paljon laivanrakennukset tarpeisiin. Tervanpoltto loppui 1800 luvun lopulla, kun metsäteollisuus Suomessa alkoi kehittyä ja ainespuulle alkoi olla markkinaa. Kylällä on tietysti vieläkin metsätalousyrittäjiä, sekä metsäpalveluyrittäjiä puun korjuusen, kuljetukseen ja metsänhoidon palveluihin. Kylällä on ollut saha 1900 luvun alkupuolella ja kenttäsirkkeleitä ihan viime vielä viime vuosikymmenillä.

Myllyt

Rakkolanjoessa on ollut useita myllyjä, Jussilankosken ja Lehmäkosken myllyt, ne näkyvät 1767 -kartalla, kolmas mylly rakennettiin Illukkaan koskeen 1880-luvulla,

Kaupat

1800-luvulla kaupankäynti hoitui niin, että kun kaupungissa Viipurissa tai Lappeerannassa käytiin sieltä ostettiin reilummin ja myytiin sitten sivutoimisesti kyläläisille, tämäkin tieto verottajan rekistereistä löytyy. Ympärivuotisia kauppoja kylällä on useampiakin 1920-1970 luvulle asti.

Kylällä on ollut myös käsityöläisammatteja

  • Seppiä 1800 luvun alusta 1950 luvulle asti
  • Suutarit 1900 luvun alkupuolella
  • Räätäli 1800-luvu lopulta sotavuosiin asti

Vielä muuta sana yhdistystoiminnasta, kansalaisjärjestö- ja harrastustoiminnasta. Ei elämä pelkkää työtä ollut ennenkään. Tässä kohtaa Hilkka Keskisaaren historiikkia lukiessa melkein hengästyi.

Harrastus ja yhdistystoiminta on ollut ollut kylän historian aikana hyvin aktiivista. En käy tarkemmin näitä yhdistyksiä ja kerhoja kuvaamaan, mutta luettelen niitä tässä:

  • Haapajärven metsästysseura 1959 perustettu, edelleen aktiivinen seura, seuran järjestämään hirvijahtiin osallistuu viisi-kuusikymmentä henkeä joka vuosi
  • Haapajärven kalastuskunta, Kalastusta on Haapajärvellä harrastettu runsaasti, jopa myyntiin asti, kalastus on sittemmin hiipunut järven saastumisen takia
  • Haapajärven osakaskunta
  • Haapajärven osuuskassa
  • Haapajärven VPK
  • Rakkolanjokitoimikunta
  • Haapajärven viljankuivausosuuskunta (edelleen toiminnassa)
  • Maalaisliitto
  • Työväentalo on ollut, vaikka omaa työväenyhdistystä ei ilmeisesti olekaan ollut
  • Suojeluskunnan Haapajärven osasto
  • Lottien Haapajärven kyläosasto
  • Haapajärven ja Keskisaaren Marttakerho perustettu 1922 ja oli toiminnassa 2008 asti
  • Nuorisoseura Taisto
  • Lappeen Riennon Haapajärven kyläosasto, urheiluun liittyen kylällä on ollut hyppyrimäki, urheilukenttä, hiihtoa on harrastettu aktiivisesti. Kylän omiin hiihtokilpailuihin muistan itsekin lapsena osallistuneeni metsästysmajan lammella 1970-luvulla

Vilkaimmillaan kylän toiminta lienee ollut ennen sotia, jolloin suurin osa noista äsken mainituista yhdistyksistä oli jo perustettu ja vielä toiminnassa, kylällä oli osuuskassa, kauppapalveluita, sai räätälin ja suutarin, sekä sepän palveluita, myllyja, jossa sai viljat jauhettua, saha jossa tukit sahattua. Sangen omatoimista, ahkeraa ja toimeliasta väkeä Haapajärvellä on asunut.

Kylällä on siis asuttu kauan, varmaankin noin tuhat vuotta, edelleen asutaan ja tullaan varmasti asumaan toinen mokoma, kylä on rauhallinen, kaunis ja melko lähellä kaupungin palveluita

Haapajärvellä on pitkä ansiokas historia, kylällä on ollut hyvinkin aktiivista elinkeino- ja yhdistystoimintaa ja vieläkin kylä on asuttu ja elävä ja kylätalolla järjestetään tapahtumia

Mainostan vielä Haapajärven kylän historiasta kiinnostuneille Hilkka Keskisaaren kirjaa Elämää Rajakylässä, Lappeen Haapajärvi, sitä on siis yksi lainattava kappale Lappeenrannan maakuntakirjastossa, jos se on lainassa niin Helsingissä Kansallisarkistosta löytyy 1 kpl ja toinen Jyväskylä yliopiston lukusalista.

Päätän tähän lyhyen historiaesittelyn, Kiitos oikein paljon mielenkiinnosta!

Lähdeluettelo

Keskisaari, H. (1996). Elämää rajakylässä : Lappeen Haapajärvi.

Laakso, V.;Myllys, R.;Partanen, J.;Räihä, A.;& Silvennoinen, O. (2011). Kauskilasta keisarin aikaan, Lappeen historia 1 esihistoriasta vuoteen 1865 . Lappeenrannan kaupunki.

Murto, T. G. (1929). Lappeen pitäjän historia. 2, vuodesta 1784 nykypäiviin. Lappeenranta : [Lappeen kunta], 1929.

Ylönen, A. 1.-1.;& Lappeen kihlakunnan historiatoimikunta. (1976). Lappeen kihlakunnan historia. 1, 1620-luvulle. Lappeenranta : [Julk.], 1976.