Kirjat

Valkoisilla hangilla kanervaisilla kankailla

Valkoisilla hangilla kanervaisilla kankailla 303 sivua (2023), Airi Musto

Sotapoluilla Lappeelta – Nuijamaalta – Ylämaalta 1939-1944

Kirja kertoo sodan käyneiden miesten ja kaatuneiden sotapoluista Muolaassa ja Metsäpirtissä, Petäjäsaaressa ja Viipurinlahdella. Monissa muissa paikoissa taistelivat kotiseudun miehet talvisodassa. Jatkosodan sotapoluilla kuljettiin Lemin Kantturaniemestä Kananojalle ja Valkeasaareen, Taipalsaarelta Lempaalaan ja Syvärille, Luumäen Taavetista Kriville ja Äänislinnaan. Lue lisää

Lappeen laita, Nuijamaan nurkka I osa

Lappeen laita, Nuijamaan nurkka I osa (2022), 144 sivua (2022), Timo Kukkonen

25 lappeelaisen ja niidenhaltioiden vaiheet Venäjän voittomaalla, Viipurin provinssissa ja läänissä 1721-1906 sekä luettelo Nuijamaan pitäjään sisältyneistä maatiloista 1930-luvun loppuun asti.

Lue lisää:
https://sites.google.com/view/lappeenlaita-nuijamaannurkka/
https://sites.google.com/view/lappeenlaita-nuijamaannurkka/etusivu/i-osa-kotiseutukirja?authuser=0

Lappeen laita, Nuijamaan nurkka II osa

Lappeen laita, Nuijamaan nurkka II osa, Kantasukujen sukutaulut (2022), 350 sivua (2022), Timo Kukkonen

Kirjassa on Lappeen pitäjästä vuonna 1721 irrotettujen tilojen haltijasukujen sukutauluja.

Kirja on on omakustanne, mutta liittyy suoraan Lappeen laita, Nuijamaan nurkka I osaan, joten siksi se on tässä muiden Lappeen kotiseutuyhdistyksen julkaisemien kirjojen joukossa.

Sunilasta Seesjärvelle

Sunilasta Seesjärvelle : 42.RjK -> 3./RjP5 : sotapolkuja Lappeelta Maaselän Kannakselle 1941-1944, 120 sivua (2021), Airi Musto

SUNILASTA SEESJÄRVELLE kertoo 42. Rajakomppanian lappeelaisten ja nuijamaalaisten miesten sotapolusta jatkosodan aikana. Keitä he olivat, mistä he lähtivät, minne heidän sotapolkunsa suuntautui ja millaista siellä jossakin oli.

Nykypäivän valokuvat lähtijöiden kotiseudun maisemista ja SA-kuvat sotapolkujen varrelta täydentävät sotapäiväkirjoista koottua tekstiä.

Pisaroita Lappeelta

Pisaroita Lappeelta, parseleita, kartanoelämää, sota-aikoja, lukukinkereitä 111 sivua. (2021), Airi Musto

Pisaroita Lappeelta kertoo maaseudun elämästä 1500-luvulta nykypäiviin. Mistä talonpoikien veroparselit koostuivat. Millaista oli elämä Kananojan kartanossa 1800-luvulla. Sodat runtelivat kotiseutua kolmikymmenvuotisesta sodasta jatkosodan kesään 1841. Kinkeriperinteestä ja luksusmatkoista on kuvaus 1800-luvulta nykyaikaan. Lue lisää

Läpi kuuden vuosisadan

Lappeen seurakunta 1415-2015 (2015), 418 s.

Ristin sanoma saavutti Lappeen rahvaan 1300-luvulla. Vanhan kalmisto paikalle Kauskilaan nousi kirkko, jossa jaettiin sanaa, kastettiin, polvistuttiin Herran pöytään ja siunattiin viimeiselle matkalle. Gudmund-pappi sai ensimmäisenä paimenena nimensä historiankirjoihin. Lue lisää

Jarrun Matkassa

Arvo Ruskovaara – uranuurtaja kristillisessä nuoriso- ja partiotyössä, 158 sivua (2008), Esko Kaarna ja Heimo Lipiäinen

Lappeelainen vaikuttaja Arvo ”Jarru” Ruskovaara (1915-1982) jätti pysyvän jäljen tuhansien Lappeen seurakunnan alueella vuosina 1938-1975 asuneiden poikien ja nuorten elämään ja maailmankuvaan. Jarru aloitti Lappeen NKY:n poikatyön sihteerinä Lauritsalassa vuoden 1938 maaliskuussa. Kun Lauritsala vuonna 1951 irtaantui omaksi seurakunnakseen, hän jatkoi jo hyvään vauhtiin päässyttä toimintaansa Lappeen seurakunnan nuorisonohjaajana. JARRUN MATKASSA -kirja kertoo miehen tiestä Pohjois-Karjalan vaaramaisemista Saimaan rantamille ja nuoruusvuosina kirkastuneen kutsumuksen toteuttamisesta kristillisessä poika-, partio- ja nuorisotyössä. Lue lisää

Juuret Lappeella

Juuret Lappeella, kirjoituksia ja muistelmia lappeelta 256 s. (2006),
toim. kotiseutuyhdistyksen kirjaryhmä.

Kirja koostuu kirjoituksista, jotka kuvaavat 1967 Lappeenrantaan liitetyn Lappeen kunnan alueen kyliä ja ihmisiä. Lukija voi käydä kunnantuvalla ja kurkistaa kylien elämään 1900-luvulla. Maatalous pitää lappeelaiset leivänsyrjässä kiinni, mutta osaltaan myös tukinuitto, viipurinrinkelit ja tiilenpoltto. Sota kohdataan rintamalla ja kotirintamalla. Lue lisää