NIITUT – NOTKOT – TALOLLISET…
NIITUT – NOTKOT – TALOLLISET… Laihalassa 1587-2025, 96 sivua (2025) Airi Musto
Ensin olivat Gudmund ja Jöns Jönsinpojat, 1580-luvun lopulla. Jufwoin ja Hilpa tulivat 1600-luvulla, he jo jättivät nimensä Laihalan kylän niituille ja notkoille.
Pohjan sodan jälkeen 1720-luvulla Hana ja Musto saapuivat autiotiloille – Mustajoen molemmin puolin – heidän sukunsa on jatkunut näihin päiviin saakka kylän taloissa, paikannimissä heitä ei näy, talot ja suvut – silloiset ja nykyiset – nimettiin muilla tavoin.
Tämä on kertomus elämästä kylässä yli neljänsadan vuoden ajalta. Muutama kartta ja nykypäivän valokuvat antavat lisäväriä teksteille. Lue lisää.

Maan nälkää
Maan nälkää – kolme sukupolvea Mikkolan maanviljelijöitä, 118 sivua (2011), Elna Koski
Maan nälkää – Kolme sukupolvea Mikkolan maanviljelijöitä -kirja kertoo Mikkolan kolmen sukupolven isännän 150-vuotisen tarinan. Esaias Mikkola syntyi Partalassa vuonna 1801. Esaias avioitui Agneta Maijasen kanssa vuonna 1843. Saman vuonna isojako oli päättymässä Vilkjärvellä ja muutama tila oli vailla uutta isäntää. Esaian kiinnostui näistä tiloista siinä määrin, että päätti ostaa ne. Lue lisää

Kirkijerwin seutu
Kylät entisessä Rapattilan koulupiirissä
Kirkijerwin seutu kertoo Kärkjärven seudun eli entisen Rapattilan koulupiirin vaiheista alkaen 1700-luvulta, jolloin isoviha ja hattujen sota koskettivat kylien elämää.
Isojako ja siihen liittyvät asiat kertovat 1800-luvusta.
Maaseudeun erilaiset elinkeinot, yhdistysten ja seurojen perustamiset sekä Rapattilan kansakoulun vaiheet kertovat 1900-luvun elämästä. Lue lisää

Kotikylä Vilkjärvi
Kotikylä Vilkjärvi, 157 sivua, kirjan koko A5 (2002), Viljo Lensu
Kotikylä Vilkjärvi kertoo nimensä mukaisesti Vilkjärvestä ja sen asukkaista. Kirjassa käsitellään kylän elinkeinoja, sota-.aikoja, harrastus- ja seuratoimintaa sekä esitellään kylän yhdistyksiä. Viljo Lensu on koonnut kirjaan faktatieoja virallisista eri lähteistä – kirkonkirjoista, eri yhdistysten pöytäkirjoista sekä haastatellut kyläläisiä. Mukana on myös paljon itse koettuja ja nähtyjä asioita. Viljon eli kylällä vuosina 1924-2004. Hän oli monessa yhdistystoiminnassa mukana ja tunsi hyvin kyläläiset. Lue lisää

Lappeen Turkkilat 1571-1999
Lappeen Turkkilat 1571-1999: entisen Lappeen pitäjän Turkki/Turkkila-suvun vaiheita 289 sivua (2001), Tapio Törmä, Anja Litmanen, Unto Rantanen
Tutkimus kattaa Turkki/Turkkila-suvun lisäksi myös Hanhijärven Rantanen-sukuja. Kirjassa on runsaasti yhteyksiä Vilkjärven Häkämiehen sukuun sekä Luumäen Turkkiloihin. Kirjan sisältä etenee sukuhaaroittain ja jokaisen osuuden jälkeen on sukuhaaraan kohdistuva henkilöstöhakemisto. Pääosa kirjan tiedoista on esitetty sukutauluissa, joissa on henkilön nimi, syntymä- ja kuolinaika, puolison nimi ja hänen syntymäaika ja useasti myös heidän lapsensa. Kirjassa kerrotaan Turkkilan nimen historiasta sekä Turkkilan kylän alkuhistoriasta. Valokuvia löytyy muutaman sivun verran.
Finna: https://www.finna.fi/Record/fikka.3968187
Kirja löytyy myös Lappeenrannan Sammonlahden kirjastosta

Lappeen Montolan nuorisoseura 50-vuotias
Lappeen Montolan nuorisoseura 50-vuotias, 143 sivua (1948), Uuno Oikkonen
Lappeen Montolan nuorisoseura täytti 50 vuotta vuonna 1947 ja merkkivuoden kunniaksi julkaistiin seuraavana vuonna Uuno Oikkosen kirjoittama ja kokoama juhlajulkaisu. Teos on ainutlaatuinen ajankuva ja historian tallentaja, joka dokumentoi laajasti yhdistyksen ja koko kyläyhteisön ensimmäisiä vuosikymmeniä entisen Lappeen kunnan länsialueella.
Kirja herättää eloon Montolan nuorisoseuratoiminnan perustamisvaiheet ja alkuvuosien vireän arjen, johon kuuluivat olennaisesti niin talkootyö, iltamat kuin suosittu näytelmätoimintakin. Paikalliskulttuurin ja kyläelämän kuvaus on rikasta, ja teos valottaa laajasti yhteisön monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Lue lisää

Lappeenrannan lentokenttä 1918-1944
Lappeenrannan lentokenttä 1918-1944, 399 sivua (2015), Pertti J. Halinen
Laivue Etelä-Karjaln toinen kirja käsittelee paikallista ilmailua, ilmavoimiemme varhaishistoriaa ja sotiemme tapahtumia Lappeenrannan lentotukikohdassa. Kirja perustuu kirjallisuustutkimukseen. Tietojen keräämistä on hankaloittanut lentotoimintaa koskevien varhaisempien asiakirjojen puute.
Sotilasilmailun ja sodanaikaisen toiminnan kuvaus ovat kirjassa pääosassa. Olemme pyrkineet tuomaan esille myös kentän siviilikäyttöä ja paikallisten harrastajien toimintaa Lappeenrannan Ilmapuolustusyhdistyksen perustamisesta lähtien. Lue lisää
