Valkoisilla hangilla kanervaisilla kankailla
Valkoisilla hangilla kanervaisilla kankailla 303 s. (2023), Airi Musto
Sotapoluilla Lappeelta – Nuijamaalta – Ylämaalta 1939-1944
Kirja kertoo sodan käyneiden miesten ja kaatuneiden sotapoluista Muolaassa ja Metsäpirtissä, Petäjäsaaressa ja Viipurinlahdella. Monissa muissa paikoissa taistelivat kotiseudun miehet talvisodassa. Jatkosodan sotapoluilla kuljettiin Lemin Kantturaniemestä Kananojalle ja Valkeasaareen, Taipalsaarelta Lempaalaan ja Syvärille, Luumäen Taavetista Kriville ja Äänislinnaan. Lue lisää
Lappeen laita, Nuijamaan nurkka I osa
Lappeen laita, Nuijamaan nurkka I osa (2022), 144 s. (2022), Timo Kukkonen
25 lappeelaisen ja niidenhaltioiden vaiheet Venäjän voittomaalla, Viipurin provinssissa ja läänissä 1721-1906 sekä luettelo Nuijamaan pitäjään sisältyneistä maatiloista 1930-luvun loppuun asti.
Lue lisää:
https://sites.google.com/view/lappeenlaita-nuijamaannurkka/
https://sites.google.com/view/lappeenlaita-nuijamaannurkka/etusivu/i-osa-kotiseutukirja?authuser=0
Pisaroita Lappeelta
Pisaroita Lappeelta, parseleita, kartanoelämää, sota-aikoja, lukukinkereitä 111 s. (2021), Airi Musto
Pisaroita Lappeelta kertoo maaseudun elämästä 1500-luvulta nykypäiviin. Mistä talonpoikien veroparselit koostuivat. Millaista oli elämä Kananojan kartanossa 1800-luvulla. Sodat runtelivat kotiseutua kolmikymmenvuotisesta sodasta jatkosodan kesään 1841. Kinkeriperinteestä ja luksusmatkoista on kuvaus 1800-luvulta nykyaikaan. Lue lisää
Pyhästä näkyväksi
Lappeen Marian kirkko – Sukupolvien perintö (2018), 240 s.
Lappeen Marian kirkko on kirkonrakentaja Juhana Salosen ainoana säilynyt kaksoisristikirkko eli kahtamoinen vuodelta 1794. Alojensa johtavat tutkijat ja taiteilijat sekä paikalliset asiantuntijat avaavat runsaasti kuvitetuissa artikkeleissa kirkon ja kellotapulin historian taideaarteineen. Niiden eurooppalaiset juuret kertovat kristillisen uskon yhteydestä yli rajojen. Lue lisää
Läpi kuuden vuosisadan
Lappeen seurakunta 1415-2015 (2015), 418 s.
Ristin sanoma saavutti Lappeen rahvaan 1300-luvulla. Vanhan kalmisto paikalle Kauskilaan nousi kirkko, jossa jaettiin sanaa, kastettiin, polvistuttiin Herran pöytään ja siunattiin viimeiselle matkalle. Gudmund-pappi sai ensimmäisenä paimenena nimensä historiankirjoihin. Lue lisää
Juuret Lappeella
Juuret Lappeella, kirjoituksia ja muistelmia lappeelta 256 s. (2006),
toim. kotiseutuyhdistyksen kirjaryhmä.
Kirja koostuu kirjoituksista, jotka kuvaavat 1967 Lappeenrantaan liitetyn Lappeen kunnan alueen kyliä ja ihmisiä. Lukija voi käydä kunnantuvalla ja kurkistaa kylien elämään 1900-luvulla. Maatalous pitää lappeelaiset leivänsyrjässä kiinni, mutta osaltaan myös tukinuitto, viipurinrinkelit ja tiilenpoltto. Sota kohdataan rintamalla ja kotirintamalla. Lue lisää
Jarrun Matkassa
Arvo Ruskovaara – uranuurtaja kristillisessä nuoriso- ja partiotyössä (2008), 158 s.
Lappeelainen vaikuttaja Arvo ”Jarru” Ruskovaara (1915-1982) jätti pysyvän jäljen tuhansien Lappeen seurakunnan alueella vuosina 1938-1975 asuneiden poikien ja nuorten elämään ja maailmankuvaan. Jarru aloitti Lappeen NKY:n poikatyön sihteerinä Lauritsalassa vuoden 1938 maaliskuussa. Kun Lauritsala vuonna 1951 irtaantui omaksi seurakunnakseen, hän jatkoi jo hyvään vauhtiin päässyttä toimintaansa Lappeen seurakunnan nuorisonohjaajana. JARRUN MATKASSA -kirja kertoo miehen tiestä Pohjois-Karjalan vaaramaisemista Saimaan rantamille ja nuoruusvuosina kirkastuneen kutsumuksen toteuttamisesta kristillisessä poika-, partio- ja nuorisotyössä. Lue lisää
